Heippa!
Pahoitteluni ensin, että kirjoitusväli on venähtänyt hieman. Kuten edellisessä postauksessani kirjoitin, etuhampaisiini lisättiin jousia sekä eteen että taakse. Voin sanoa, että ensimmäinen ilta oli todella epämiellyttävä ja harkitsin heti takajousien poistattamista. Jousesta kehittynyt s-vika kävi todella pahasti itsetunnon päälle, ja se, etten saanut hampaita ollenkaan kiinni rasitti leukoja aika paljon. Ilokseni voin kuitenkin ilmoittaa, että nämä ongelmat kaikkosivat onneksi kolmessa päivässä!! :) olen niin helpottunut. Perjantaina pystyin syömään myös himoitsemaani pitsaa, se oli koko kuukauden suurin kohokohta! Ai että, kuinka hyvää se oli.
Puhuminen siis onnistuu nyt hyvin ja suukin menee onneksi kiinni. Alkuhankaluudet johtuivat taas kiristelystä. Nyt tiedän sitten seuraavia kertoja varten, mitä odottaa. Hampaat ovat pari päivää kipeät eikä syöminen tai muukaan onnistu, mutta kaikki helpottaa kyllä parin päivän kuluttua. Nyt tuntuu siltä, että elän täysin normaalia elämää ja raudat tulevat siinä sivussa mukana. En enää edes kiinnitä niihin paljon huomiota! Välillä mietin jopa, että minkälainen shokki se taas tulee olemaan, kun raudat otetaan pois... :) hampaat ovat liikkuneet kovaa vauhtia, olen todella iloinen ja odotan kovasti lopputulosta!!
Ajattelin jakaa muutaman ennen-kuvan, jotta on sitten jotain vertailtavaa, kun projekti päättyy. Valitsin sellaisia kuvia, joissa etuhampaiden törröttäminen näkyy selvemmin.
Teknisistä ongelmista johtuen sain laitettua nyt vain kaksi kuvaa. Elämme Apple-universumissa ja minun puhelimeni, jossa kaikki kuvani ovat, ei ole osa tätä universumia... eli yhteensopivuusongelmia :) sitten vielä kuva tästä hetkestä rautojen kanssa, eli kuinka huomaamattomat ne ovatkaan!
Käytiin viikko sitten festareilla.. ;) tällaista tällä haavaa, näkemisiin ja kuulumisiin :)
Hei!
VastaaPoistaIhana lukea kuulumisiasi! Minä olen siis se, joka kommentoi jotain tuonne aikaisempaankin kirjoitukseen, mutta se tuli ilmeisesti näkyviin jotenkin hassusti. Jatkossa allekirjoitan viestini Sporttihiiri-nimimerkillä.
Mulla tulee tänään viikko siitä, kun raudat laitettiin. Kyllä ne on huomaamattomat: toistaiseksi omia rautojani ei ole huomannut vielä kukaan (paitsi ne, joille olen asiasta sanonut). En olisi huomannut sunkaan rautoja noista kuvista. Itse asiassa tuon kääntyneen etuhampaan huomaa helpommin tuosta ekasta kuvasta kuin rautoja vikasta kuvasta. Kuitenkaan kumpaankaan en olisi kiinnittänyt mitään huomiota, jos blogin aiheena ei nyt sattuisi olemaan hampaat.
Onko sulla jo tarkempaa tietoa siitä, kuinka kauan joudut pitämään rautoja? Itsellä arviona oli vuosi (eli siis ilmeisesti pidempään kuin sulla). Toisaalta minusta tuntuu, että nämä ovat jo vähän suoristuneet eli toivotaan että se lyhenee vielä tuosta..
Sporttihiiri
Heippa Sporttihiiri! :)
VastaaPoistaEikö olekin kivaa, kun raudat sulautuvat niin huomaamattomasti suuhun (ulkonäöllisesti siis, hankaus ja kipu ovat asia erikseen :D)? Sama homma on ollut minulla, vain yksi ihminen on yli kuukauden aikana itse kiinnittänyt huomiota rautoihini! Hänkin oli todella kiinnostunut oikomisesta, niin varmaan siksi katsoi tarkkaan hampaitani.
Tiedän, ettei minun virheasentoni ole kovin vakava, mutta se häiritsi itseäni. Koetan vielä löytää jotain parempia kuvia! Alunperin hoitoajan arvio oli noin 6kk, ja viime kerralla hammaslääkärini sanoi, että tahti vauhdittuu kyllä. Toivon nopeampaa hoitoaikaa sekä sinulle että itselleni! Tuntuu uskomattomalta, kuinka nopeasti tulokset huomaa, eli varmasti sinulla on tapahtunut muutosta viikossa. Tsemppiä! :)
Moikka,
VastaaPoistaOnhan se kyllä tosi mukavaa, ettei rautoja juurikaan näe. Muistan, kun sinä päivänä kun raudat laitettiin, pelkäsin vastaantulevien ihmisten katseita. Jotenkin kuvittelin, että ne näkyvät kilometrin päähän.
En mä kyllä vieläkään aivan 100% sinut ole näiden kanssa. Toisaalta koko ajan enemmän on tullut sellainen fiilis, ettei mua oikeastaan kauheasti edes kiinnosta, vaikka joku sattuisi huomaamaan nämä. Ennemminkin olen jopa pikkuisen ylpeä (jos nyt niin voi sanoa!). :)
Itselläni etuhampaat ovat aina olleet ihan vinksin vonksin. Varsinaista purentavikaa ei kuitenkaan ole, mistä johtuen hoitoaikakaan ei pitäisi olla kuin sen vuoden verran suunnilleen. Tuntuu jotenkin hassulta, että jo muutaman kuukauden kuluttua hampaani ovat suoremmassa kuin monilla muilla. Siis se, että sitä on jotenkin melkein koko elämän verran tottunut että itsessä on jotain vähän vinksallaan.. ja sitten se lopulta korjaantuu suhteessa hyvin lyhyessä ajassa. Se on jotenkin tosi hämmentävää. :)
Sporttihiiri
Olen täysin samoilla linjoilla ajatustesi kanssa! Alkuun tuntui todellakin, että jokainen ihminen huomaa jo pitkän matkan päästä, että on raudat suussa. Itsellä kestää vaan tottua niihin sen verran kauan, että luulee sen olevan uutta ja outoa muillekin ihmisille. Tämä on ainutlaatuinen projekti, jonka joka hetki kannattaa tallentaa muistisopukoihin - niin hyvässä, kuin pahassa! Lopussa kuitenkin kiitos seisoo :)
Poista